Likka on, kun olis nossut äsken unestansa,
Waikka valvo pitkin yötä suuren huolen kanssa.
Ainapa noilla tyttärillä yksi huoli lienee,
Kuinka heille illan tullen pojat tulisi viereen.
Eero.
Minä olen pieni poika, pelto ei kasva ruista,
Senpä tähen täytyy minun pitäjätä luistaa.
Tähän asti olenki ollut pikkarainen nasa,
Waan nyt alan räytteä jo aikapoikiin tasaa.
Kultani luoksi menisin, vaan on matkan päässä,
Kappale on kangasta ja virsta vettä eessä.
Ei mun auta, ei mun auta, lähteä mun tulee,
Kulta muuten itkevi ja kuolleheksi luulee.
Minun kultani kaunis on, on kun herran engel,
Käsissäni kantelen ja panen vaikka hengen.
Minun kultani valkia, niinkun lumen lippu,
Ennenkun meist' ero tulee, vesi viiesti tippuu.
Waanpa millä tavalla voin matkan pitkän voittaa.
Kun on kultani kaukana ja kohta päivä koittaa.