ja tyhjä vaikk' ois elon vainioni vaan, ja sammuis vitkaan laulun liekit kaikki, laulusta tästä läpi yönkin loistais silmäs!
ELON TULI
Elu tuli
Elon tuli taivaalla aurinkona hohtaa, elon tuli pilvistä pitkäisenä kohtaa, säteilee välkkyen pimeimmässä yössä, kirkastaa mietteet, kiihoittaa työssä
ja katoovaisuuteen sammuu.
Miksikä kohisee keväinen vuo?
Kutka on tiellä kulkijat nuo?
Tulisoihdut nuorten yli arkitöiden
säihkyvät uhmaten, ikävöiden,
sinis kuin saapuvat veräjille Tuonen.
Elon tuli leimuu, salamoi, lyö, elon tuli ihmisten sydämiä syö, elon tuli palaa ja elon tuli sammuu, ja tulensijakin pian tummuu,
jää jälelle pivontäysi tuhkaa.
Olkoon elon tulen tuhkansija pyhä, elon tuli itse pyhempi yhä!