— Paranee, jos Jumala suo.
— Mutta suoko Jumala?
— Hän suo aina parasta, lapset.
Helpoitti hieman.
* * * * *
Kului taas kuukausi. Eräänä päivänä kuului pihalta jälleen "Il baccio".
Me riensimme pihalle. Yksin oli ukko nytkin.
— Wo ist die Kleine? — oli ensimäinen kysymyksemme.
Ukko katsahti meihin kesken soittoansa. Hänen silmänsä olivat punaiset. Me aavistimme pahaa.
— Wo ist die Kleine? — kysyimme uudestaan vaikka sanat pyrkivät takertumaan.