(Novelleja.)

THEODOLINDA YRJÖ-KOSKINEN.

Syntynyt Kiikassa 1/2 1838; omaa sukua Liman. Meni 1864 naimisiin kielentutkijan, maisteri J. A. Hahnssonin kanssa (k. 1888) sekä v. 1896 senaattori Y. S. Yrjö-Koskisen kanssa. Toiminut naisasian hyväksi. Julkaissut m.m. kertomuskokoelman Kotikuusen kuiskehia, romaanin Huutolaiset, novellit Kaksi, Joululahjat, Martta y.m., näytelmät Ainoa hetki, Savon jääkäri, Viinatehtailia y.m. — Suomentaja.

PIKKU ERKKI.

Pohjois-Suomessa asui pienessä mökissä työmies nuoren vaimonsa kanssa. He olivat menneet naimisiin, kuten niin moni muukin heidän vertaisistaan, ilman muuta rikkautta kuin kaksi vankkaa, työhön kelpaavaa kättä.

Hilma ja Heikki perustivat kodin. Heikki rakensi pienen tupasen, ja sitten oli pesä valmis. He asettuivat erään sahan läheisyyteen, jossa Heikki kävi työssä, ja Hilma piti alituisesti hyvää kaljaa sahan työmiehille tarjolla, joten hänellä aina oli pieni käsiraha. Ja päivät kuluivat ja viikot vierivät niin iloisesti, ja taivas näytti niin siniseltä ja kirkkaalta, ikäänkuin sinne ei milloinkaan pilvenhattaraa syntyisi.

Ensimäinen talvi meni ja sen perästä kevät ja kesä, aina yhtä tasaista rataa. Mutta toisena talvena oli perhe-ilo lisääntynyt; pieni Erkki oli tullut Heikin ja Hilman kotiin ihan kuin joululahjaksi. Tämä pieni vesa vei nyt äidiltä paljon aikaa, mutta vielä Hilma ehti tehdä kaljaa yhtä hyvin kuin ennenkin, ja Heikki teki työtä kuin aimo mies.

Vuodet riensivät eteenpäin, ja pikku Erkki kasvoi ja vaurastui. Hänellä oli ollut jo pieni siskokin, mutta kun paha kulkutauti, tulirokko, liikkui, niin korjasi Jumala lapsen. Erkkikin oli ollut kovin huonona sairaana, mutta tuli kuitenkin terveeksi jälleen isänsä ja äitinsä iloksi.

Eräänä päivänä toi isä kaupungista tuliaisiksi Erkille kuvapaperin, johon suurilla kirjaimilla oli painettu: Jesus tulee! Tämä oli ensimäinen kuva, jonka Erkki oli nähnyt, ja sen vuoksi se tuli hänelle niin erittäin rakkaaksi. Ei hän silloin vielä paljoa tiennyt rakkaasta Vapahtajastamme, mutta kun hän tuon kuvan näki, niin hän joka päivä kysyi äidiltänsä jotakin siitä; ja köyhä, oppimaton äiti saattoi kertoa kuvasta vaikka kuinka paljon, sillä jokainen kristittyhän tuntee kalliin Vapahtajamme Jesuksen elämänhistorian.

Sittemmin sai Erkki nähdä monta kuvaa, mutta niistä ei mikään niin jäänyt hänen mieleensä kuin tuo ensimäinen.