2. Minä häntä silittelin,
Hän ei hyrrännyt:
Maidollakin mairittelin,
Hän ei lerkkinyt.
Äiti makkarankin osti,
Mirrilleni vei;
Mirri päätänsä vaan nosti,
Sanoi: "kiitos; ei!"
3. Viimein vaarin tohvelihin
Mirri löysi tien;
Kävi sinne hyyryksihin,
Ystäväni pien'.
Hist! hist! lapset, hiljaa aivem!
Antaa maata vain:
Uni huomiseksi vaivan
Pois vie pienoltain.
34. Sinne meni!
1. "No auttakaa, hyvät ihmiset, oi!
Jo maahan meni nyt multa
Niin makeat maidot ja juustot ja voi
Ja herttainen kerma kulta!"
2. Näin huutavi Liisa muori nyt
Ja rattaiden luokse hän karkaa,
Mut siellä on kaikki särkynyt,
Voi sinua, Liisa parkaa!
3. Liisa oli maitomuori.
Liisall' oli koira nuori,
Vahti oli nimi sen.
Maitokuormaa vetäissänsä
Metsään loi se silmiänsä,
Niinkuin mitä hakien.
Olispa jo useasti
Mennytkin ties minne asti,
Vaan kun valpas Liisa esti.
Niin se aisoissansa kesti.
4. Mutta kerran sattui niin:
Kulki he taasen kaupunkiin,
Liisa ilomiellä.
Vahti — mitä vielä! —
Suruissansa vaan
Toimeen tukalaan.
Niin juur' siellä,
Missä juoksee puro pien'
— Huh, kun juttu tää
Hirvittää! —
Jänis hyppäs poikki tien!
5. Liisa hämmästyi,
Liisa äimästyi;
Siunas kerran, toisen,
Nähden pedon moisen.
Vahti hyörähti,
Vahti pyörähti.
Haukahti ja — sillä erää
Lähti jänön perään.
6. Katsokaas nyt vääräsäärtä:
Tuolla pitkin ahon äärtä
Juoksee kiskoo,
Koipiaan viskoo.
Vahti poika koittaa
Pupu parkaa voittaa,
Mutta äkkiäpä — rops! ja rapö!
— Voi sinua tuhma laps! —
Nyt sun kävi sillä kurin:
Rattaat meni narin nurin.
Liisa kävi parkuun.
Jänis pääsi karkuun!
35. Kouluelämästä.