7. Sun Pohjolassa herttainen,
On rakastella rauhainen;
Sun tääll' on lysti ollakses
Ja armas aikaellakses.
18.* Laululle ruvetessa.
1. Monihan täällä laulamahan itseänsä mielii,
Vaikka heillä ompi siihen taipumaton kieli.
Eipä taida aivan tuhma tähän työhön taipuu.
Heillä varsin laulaminen puolitiehen vaipuu.
2. Minä olen tottumaton tähän työhön vielä.
Mutta voinhan oppia, kun oon jo vähän tiellä.
Nämä on nyt joutavia pikku virren päitä,
Jos vaan huolit kuunnella, niin laulan sulle näitä.
19.* Lintuselle.
1. Sanoppa, laululintu,
Selitä, sirkkunen,
Mitenkä niin sinulla
Yhä rinta riemuinen!
Varahin aamusilla
Iloisen äänesi
Mä kuulen, iltasilla
Suloisen soittosi.
2. Pesäsi kyll' on pieni
Ja tyhjä aittasi,
Vaan yhtä kaikki ompi
Iloinen mielesi.
Sä huolta huomisesta
Et tiedä ensinkään,
Jos pienintä palaista
Ei eineheksikään.
3. On monta, joill' on aitat
Eloa täynnänsä,
Käsissä maat ja vallat
Ja ruunut päässänsä;
Mutt' aamuhetkin heiltä
Ilo on kaukana,
Sinä kun uuden päivän
Alotat laululla.
4. On paljoa parempi
Tok' onni ihmisen,
Ja kuitenkin osaansa
On tyytymätön hän!
Hän saattaisi sinulta
Jos hengen ottoa,
Ja kuitenki sä kiität —
Hän moittii onnea.
5. Ah! miksipä hän aina
On niin nurehtiva,
Kun kaikki ansiotta
On saanut Luojalta!
Ja miksi toisinansa
Hän viel' isostelee,
Kun aina tyytymättä
Yhä vajaelee!