1. Hyvät lapset kaiken kesää
Räystään alla pääskyn pesää
Säilyttelivät;
Heist' ol' ihanata kuulla,
Kuinka pääskyt sulosuulla
Visertelivät.
2. Piipittipä poikasetki
Pesässä, kun tuhon hetki
Onnen kumoon kaas;
Paha poika oli Jukka,
Lika-naama, pörrötukka,
Hän se saapui taas.
3. "Pääskysiä hyväilette!
Milloin raukat mieltynette!"
Huus hän pilkaten.
"Minä niiltä siivet ratkon,
Silmät puhkon, nokan katkon,
Niin mä hyväilen."
4. Hyvät lapset kyllä koitti
Vastustaa — ne Jukka voitti,
Jukka julmistui;
Seipään kätehensä saikin,
Pesää tyrkkäs voimin kaikin,
Pojat musertui.
5. Hädissänsä pääskyt tirskui,
Mutta pesän savet pirskui
Jukan silmihin.
Siitä silmät sipakaksi,
Viimein uppo sokeaksi
Jukka joutuikin.
6. Seipähästä mierosauvan
Teetti: koditonna kauan
Hän on kulkenut;
Nyt, kun viettää pitkää yötään,
nuoruutensa hurjaa työtään,
On hän katunut,
30.* Orpotytön laulu.
1. Tääll' päivät verkkaan vierevi
Ja kauan kestää yö,
Kun murhe mieltä murtavi
Ja suru syöntä syö.
2. Mä olen orvoks äidistäni
Nyt jäänyt maailmaan,
Siks ompi ilo mielestäin
Jo mennyt ainiaan.
3. On itku iltalauluni
Ja aamuvirteni.
Ah, jospa kohta koittaisi
Jo viime hetkeni.