2. Kaukana korvessa käkönen kukkuu.
Sulhonsa suloutta ylistää,
Paimenten soitanto laitumen tieltä
Ääntänsä korviini vilistää.
:,: Hoi, la la la la laa,
Hoi, la la la la laa.
Kaikuu mun suloinen Suomeni maa. :,:
3. Omanpa henkeni kieltä ne puhuu,
Honkain humina ja luonto muu.
Itse en sydäntä hillitä taida,
Riemusta soikohon raikas suu.
:,: Hoi, la la la la laa,
Hoi, la la la la laa,
Kaikuu mun suloinen Suomeni maa. :,:
26.* Sotilaan lepo.
1. Sotamies eipä moiti lepoaan.
Eipä vielä torvessakaan.
Kallio päänsä aluksena on,
Vierellisnä miekka verraton.
Eipä hän moiti lepoaan
Eipä vielä korvossakaan.
2. Voitto vaan mielessänsä kallihin
Hänellä on nukkuissakin.
Vaara kun on ilmastuvinaan,
Miekkaan tarttuu kohta innossaan.
Voitto vaan niinpä kallihin
Hänellä on nukkuissakin.
27. Elkää oudostuko.
Otettiin minusta outo,
Varsin virhi viskattihin,
Minun lapsen lauluistani,
Pienen pilpatuksistani;
Minun liioin laulavani,
Pahasti pajattavani.
Vaan elkää hyvät imeiset
Tuota ouoksi otelko,
Jos mie lapsi liioin laulan,
Pieni pilpatan pahasti;
En ole opissa ollut,
Seisonut sepän pajassa,
Saanut ulkoa sanoja,
Loitompata lausehia;
Olen oppinut, kotona,
Oman aitan orren alla,
Oman äitin, värttinöillä,
Veikon vestoslastosilla.
28. Hyvä emäntä.
1. Usein hyvä emäntä,
Se tarkka talon emäntä,
Kuulevi kukotta nousta,
Kananlapsetta karata,
Vihkimähän viljoansa,
Katsomahan karjoansa;
Onko oikein Omena,
Lykyllähän Lyttimäinen.
2. Usein hyvä emäntä,
Se tarkka talon emäntä,
Itse rihmat ketreävi,
Itse kankahat kutovi;
Ei kysy kynsiä kylästä,
Oppia ojan takoa,
Pirran piitä naapurista,
Tointa toisesta talosta,