3. Jo aivan alku-ajoista
Ain' ikävöivät halulla
Sydämet lukemattomat,
Es'-isämme ja profeetat:
4. Ett' tulis tänne Herramme
Katkaisemahan kahleemme,
Omilleen tuomaan apua;
Niin Israel sais iloita.
5. Tääll' olet nyt, Vapahtajan';
Seimessä näen sun makaaman.
Pien' olet, maan kaikk' koroitat,
Alaston, sielut vaatetat.
6, Täynn' olen saastaa, syntiä,
En elänyt kuin käsket sä;
Mut siksihän sä tulitkin,
Synnistän' että pääsisin.
7. Siis käännyn puolees pelotta,
Sä vapahdat mun tuskista,
Iloksi muutat murehen',
Kuolonkin voitit hirmuisen.
8. Autuuten', elämäni, sun
Omakses aivan antaun;
Mä tahdon Henkes avulla
Sua ikuisesti palvella.
4.* Salli Pienten kynttiläin palaa.
1. Ikuisesti Isän lempi
Loistaa valotornistaan;
vähäisemmän valon meille
Hoidettavaks antoi vaan.
Salli pienten kynttilöiden.
Kauas loistaa merellen!
Ehkä jonkun merimiehen
Kuolost' autat rannallen.
2. Synnin yö jo synkistyypi,
vihast' aallot riehuilee;
Moni silmä toivovaisna
Rannalt' tulta tähtäilee.
Salli pienten j.n.e.
3. Pidä lamppus loistavaisna; Myrskyssä kun merimies Satamahan yöllä pyrkii, voipi eksyä kenties. Salli pienten j.n.e.