1. Oli kerran miestä kolme,
Jotka sattuivat Savosta
Kulkemahan kuuluisahan,
Haluisehen Helsinkihin.
Tuunan salmehen tulivat,
Joss' on saari salmen suussa,
Virstan tolppa toistamana.
Yli salmen saatettihin
Sille puolen Punkaharjun.
2. Astuvat ylämäkehen,
Käänteleivät, katseleivat,
Istuvat, ajattelevat;
Kuuntelevat kukkumista,
Kesälinnun laulamista,
Kuinka siinä linnut lauloi.
Linnut lauloi, metsä soitti,
Antoi aurinko ilonsa,
Päivä paistoi pitkin nientä;
Siitä koko luonto liikkui,
Ilma silmissä iloitsi,
Ilahutti ihmiskunnan.
3. Kaikki näitä katsellessa,
Läikkyviä lähtehiä,
Järven, lahden lainehia,
Kerran vielä keskenänsä
Miehet mielestä hyvästä
Puhelevat puolestansa:
"Kun ois tässä kukkasia,
Lehtipuita lempehiä,
Oksakaan omenapuusta,
Oisipa osa hyveä
Paratiisin maan paria,
Aatamin asuntomaata!"
4. Tuosta kärryihin kävivät,
Rupesivat rattahille:
Ratas vieri tietä myöten,
Aatos Luojan töitä myöten.
Ajoit siltoa sinistä
Sekä harjua haluista.
Joss' on puista portti tehty
Katuvarret kaunistettu.
Tämä silta on silloin tehty,
Kun on kuu kokohon pantu,
Kun on aurinko alettu,
Laskettuna maan perustus.
Viel' ei vaivu vuoliaiset,
Eikä arkut alta murru!
23. Imatralla.
1. Hongat nuokkuu Imatralla,
Luonto näyttää huokaavan,
Pohjantähti taivahalla
On kuin silmä Jumalan;
Kun se loistaa,
Surut poistaa,
Viittaa: tuoss' on kallis maa,
Sykkimään mi syömet saa.
2. Vesi kiehuu, koski pauhaa,
Päilyilevät pisarat,
Aalto aalloss' etsii rauhaa,
Jylhät vuoret notkuvat.
Vuoksi jyskää,
Riehun, ryskää,
On kuin Jumalattaren
Kutsu taistoon vapauden.
3. Miksi makaat, Suomalainen?
Herää, nouse unestais!
Taivas aukee loistavainen,
Sua kutsuu Jumalais.
Hän jo sulle
Valitulle
Valmistanut ruunun on.
Nouse valon voittohon!
24.* Kevät.
1. Tou'on aika lähenee,
Kylmät hallat vähenee.
Päivä kirkkahasti
Paistaa ihanasti
Korkealta
Taivahalta,
Siintävältä, loistavalta.
Virta vilpas vieriää,
Järven laine kieriää
Hiljaksensa rantaan,
Pois katoopi santaan.
Koivut, haavat
Lehden saavat,
Tuomet, raidat kukoistavat.
Pensaat ja puut,
Niityt ja haat,
Laaksot ja muut
Ruohoiset maat
Kaunistuvat ihaniksi.
Saaret, mantereet,
Luodot, tantereet
Muuttui taas jo tuttaviksi.
Kaikkityyni tuo,
Kukkula ja suo,
Hauskuutensa tullessaan.