"Vielä on tienhaaroja, älkää hätäilkö."
"Teidän pitää jostain talosta ottaa toinen hevonen ja jättää omanne syömään, sillä minä en lähde tuommoisella hevosella toista penikulmaa pitkälle talottomalle taipaleelle yötä vasten ja tämmöisellä pakkasella", sanoin hänelle, ennenkuin kylä loppui.
"Voi kun te ette usko. Tienhaarat loppuvat, tie paranee taipaleella, konstiko meidän on sitten mennessä", vakuutti mies.
"Oletteko te talon isäntä?" kysyin häneltä mennä nuhjustellessamme.
"Isäntäpä tietenkin", sanoi mies ylvästellen ja nykäsi samassa hevoskaakkansa.
"Kuinka te niin huonosti hevostanne pidätte, kun tuo on noin kovin laiha?"
"Tämä onkin vaan hollihevonen."
"Niinkö alhaiselta kannalta te tehtävänne käsitätte, että hollihevosen pitää juuri olla tuommoisen?"
"Mutta tällä tultiin tänään pitkältä taipaleelta, aina Maukkulasta asti."
"Mutta se on laiha ja huono sittenkin."