Suomen Karjalasta.
Selityksiä: 1, elos, elokset = hyvyys, varat. 2, sen siitänsä = tuon tuostansa, ollenkaan, ensinkään. 3, lopekse = loppuvat. 4, pakkoamaan = kerjäämään. 5, vetää juntturoipi = vetää väkisellä, vastakynteen. 6, äkkinäinen = outo, vieras, tuntematoin. 7, äiänkös = paljonkos. 8, empimättä = epäilemättä, arvelematta. 9, nurkua = nurista, valittaa. 10, ketut = nahat. 11, hukaksi = sudeksi. 12, ketuille = revoille. 13, aprikoitsemmehan = arvelemmehan, tuumaitsemme. 14, pätevämmät = sopivammat, kelvollisemmat. 15, minuiset = minulle sopivat, soveliaat. 16, laadi = te'e. 17, taivaltaa = matkustaa, kulkee. 18, tuohukset = palavia tuohikääryjä.
EI-NIIN-MITÄ
Suomen Karjalasta.
Vertaele I osan 5:ttä tarinaa "Tuhkamo," jonka alkupuoli käypi joksensa samaan laatuun kuin tämänkin. Lopulla juoksee tarinat eri latuansa kumpikin, kuitenkin ovat toiselleen sukua, niinkuin sisällinen rakennuksensa todistaapi. — Ilman on tähän vivahtavia kertomuksia muillakin vierailla kansoilla, josko ulko-asunsa olisikin erimuotoinen. Senlaatuisia kertomuksia on tiettävästi:
Saksalaisilla: Katso: Musaeus, Volksmärchen der Deutschen, herausgegeben von I.L. Klee, Leipzig 1842, sivuja 373-429, ja 355-356 kertomusta "Der geraubte Schleier."
Valakkialaisilla: Katso: "Walachische Märchen" von Arthur und Albert Schott, Stuttgart und Tübingen 1845, sivuja 119-203, kertomusta "Der verstossene Sohn."
Arapialaisilla: Katso: Weil, Tausend und eine Nacht, Band IV, sivuja 116-160, kertomusta "Geschichte des Prinzen Djanschach."
Irlantilaisilla: Katso: Irische Elfenmärchen, übersetzt von den
Brüdern Grimm, Leipzig 1826, sivuja 42 ja senjälkeisiä, kertomusta "Die
Flasche." Tässä löytyvät tarinat ovat otetut kirjasta: Fairy Legends and
Traditions of the south of Ireland, London 1826.
Mongolialaisilla: Katso: Kletke, Märchensaal aller Völker für Jung und Alt, III Bd, Berlin 1845, sivuja 8-10 "Der Wundermann."