(Paavolasta.)
Siikanen sinun nimesi,
Pihan rikka, pellon rikka,
Maan rikka, mannon rikka,
Kujan kullanen omena!
Käännyt tänne, palaa tuonne,
Eesäs' on meri lieto,
Takanasi salo synkkä:
Hyi! lyötä lietoon mereen —
Meri lieto lappamaan,
Salo synkkä työntämään.
Toisin.
Siikanen sinun nimesi,
Hyöryläinen, pyöryläinen,
Pihan rikka, pellon sonta,
Haara-huulen haarittaja,
Mehtä-pellon pensittäjä,
Mene muonne, palaa poies
Ihosta alastomasta,
Vaimon vaatteettomasta,
Eesäs' on meri lieto,
Takanasi taivas kirkas,
Lyötä lietoon mereen.
Loihto.
(Kalajoesta.)
Minä mies metän käviä,
Uros korven kolkuttaja,
Eikö minussa miestä löy'y,
Ukon pojassa urosta,
Tämän pulman purkajata,
Lapin virren laulajata?
Tuosta tie menöövi,
Ura uusi urkenoovi
Paremmille laulajoille,
Taitavammille runoille;
Vain reistataan kuitenni,
Kunnan kynnet kilpistyyvi,
Kunnan jähtyyvi jäsenet,
Nostessa Noki-mäkiä,
Kipu-vuorta kiivetessä.
Kuss' on kivut keitettynnä? —
Täss' on kivut keitettynnä,
Keskellä kipu-mäkiä,
Kipu-vuoren kukkalalla,
Patasessa pikkusessa,
Kahen sormen mentävässä,
Peukalon mahtuvassa.
Helvetiss' on kattiloita,
Jossa verta keitetähän. —
Otakkos kikon kakasta.
Emä-lempo ampu linnun. —
Tulpan tungen noian suuhun,
Tervan tietäjän kitahan.
Kiven Sanat.
(Kalajoesta.)
Kivi kiikka, lemmon poika,
Maan muna, pellon kakara.
Ei kivi kipiä ole,
Eikä paasi pahaa tee,
Ilman kärmehen kähytä,
Maan mustan muotoseta.
Hyvin teit ettäs panit,
Paremmin ettäs paransit,
Päältä nuuromattomaksi,
Keskiä kivuttomaksi,
Alta aivan terveheksi.