Oi Ukko ylinen herra,
taivahallinen Jumala,
tuo kerta rajalle rauha,
Suomehen sula sovinto,
rauha raukoille rajoille,
sana kaunis Karjalahan!
Kun toisit rajalle rauhan,
Suomehen hyvän sovinnon,
viel' ois miestä mielehistä,
sulhoa sulosanaista,
kyntäjäksi, kylväjäksi,
siemenen sirottajaksi;
itku ei kuuluisi kujilla,
valitus vajojen päissä,
lehot ei nurmelle leveisi,
pellolle petäjän taimet.
114. Suomen kansan sukulaiset.
Me Suomalaiset olemme toista sukuperää kuin enimmät muut Europan kansat. Nämä näet kuuluvat n.s. indo-europalaiseen kansaryhmään, jonka alkuperäinen kotoperä lienee Indian ja Persian välirajalla, josta se muinaisuudessa on levinnyt Europaan. Me Suomalaiset sitä vastoin kuulumme n.s. ural-altailaiseen kansaryhmään, jonka aikaisimmat asunto-alat on havaittu olleen Altai- ja Uralivuorten tienoilla. Niinkuin me Suomalaiset, jotka nyt elämme täällä Suomenniemellä, niin on paljo muitakin Suomensukuisia kansoja jo varhain noilta alkuperäisiltä kotitienoiltaan siirtynyt Europan puolelle, jossa niitä vieläkin tavataan suuret määrät. Aivan ilman heimolaisia me emme siis täällä Europassa ole.
Eteläpuolella Suomenlahtea, Virossa ja Liivinmaan pohjois-osassa, asuvat Virolaiset. Ne kuuluvat Suomen kansan hämäläiseen heimoon. Niiden kielikin on niin suomenkielen kaltaista, että sitä pian oppii ymmärtämään. Virolaiset ovat älykästä ja vilkasta kansaa, vaikka ovat saaneet aina tämän vuosisadan alkupuolille asti olla orjina saksalaisten tilanomistajain alla. Heillä on sanomalehtiä ynnä muuta kirjallisuutta, kuin myös muinais-aikuisia kansanrunoja, jotka ovat Suomalaisten runojen luontoisia. He harrastavat suuresti soittoa ja laulua. Heitä on noin yhden miljonan vaiheilla.
Itäpuolella suomen rajaa asuu Karjalaisia, jotka ovat tunnetut suuresta kauppahalustaan. He vaeltelevat usein täällä Suomessakin kaikenmoista rihkamaa kaupustelemassa. Kansa heitä nimittää "reppuryssiksi" ja "Arkangelin miehiksi". Kun kauemmin kuulisit heidän puhelevan keskenään, oppisit pian ymmärtämään heidän kieltänsä, joka on kyllä suomenkieltä, vaikka venäjänkielen tapaiset suhaus-äänet ja venäläiset lainasanat tekevät sen korvallemme oudoksi. Heidän keskuudestaan ovat enimmät Kalevalan runot saadut. Inkeriläiset Pietarin ympärillä ovat myös Karjalaisia.
Sukulaisiamme ovat vielä Inkerinmaan länsiosassa elävät Vatjalaiset, sekä äänisjärven rannalla ja sen eteläpuolella asuvat Vepsäläiset, kuin myös Liiviläiset Kuurinmaan rannalla. Nämä nyt mainitut heimolaisemme ovat vähälukuiset, yhteensä vaan muutamia tuhansia.
Kaikki tähän asti luetellut sukulaiskansat voisimme pitää lähimpinä sukulaisinamme; sillä heidän kielensä ovat vielä suuressa määrässä oman kielemme kaltaisia. Etäisempiä sukulaisia ovat meille seuraavat kansat.