Kiljander, Kaarle Martti, synt. v. 1817, vihitty papiksi v. 1842, saarnaaja Lapinlahden rukoushuoneella s.v., konsistorin-notarl v. 1851, Nilsiän kirkkoherra v. 1866, tuomiokapitulin assessori. Kuoli v. 1879. On suomennellut ja mukaillut runoteoksia, joista arvollisimmat ovat Stagneliuksen Marttyrat, Nikanderin Taikamiekka ja Runebergin Nadeshda.
W. Kilpinen salanimi; oikea on Wolmar Styrbjörn Schildt, synt. v. 1810, piirilääkäri Saarijärven piirissä v. 1839, lääketieteen tohtori v. 1840. On ulosantanut useampia kirjateoksia, joista merkillisin on käännös Euklideen Alkeet. Suomen sanojen kirjoittamisessa poikkee hän tavallisesta oikokirjoituksesta, niinkuin näkyy hänen tähän kirjaan otetusta kappaleestansa.
Korhonen, Paavo, synt. v. 1775, kuoli v. 1840, oli talonpoika Rautalammilla. Hänen Runonsa kokosi ja ulosantoi Lönnrot v. 1848.
Koskinen salanimi; oikea on Yrjö Sakari Forsman, synt. v. 1830, filosofian-maisteri v. 1853, tohtori v. 1860, professori yleisessä historiassa v. 1863, Pohjoismaiden historiassa v. 1875. Senaattori v. 1882. On painosta ulosantanut suuren joukon kirjateoksia, joista etevimmät ovat Nuijasota ja Oppikirja Suomen kansan historiassa.
Krohn, Julius Leopold, salanimellä Suonio, synt. v. 1835, majisteri v. 1860, Suomen kielen ja kirjallisuuden dosentti v. 1862, Suomen kielen lehtori v. 1875. Kunnia-tohtori v. 1882. On kirjoitellut Suomen kielellä monessa aineessa. Etevimmät hänen teoksistansa ovat Runoelmia, Kuun Tarinoita ja Kertomuksia Suomen Historiasta.
Lilius, Henrikki, synt. v. 1683, majisteri Turussa v. 1707, kirkkoherra Messukylässä, kuoli v. 1745. Paitse tähän kirjaan otettua kaunista runoa tunnetaan häneltä muutamia muitakin suomen- ja latinankielisiä runoelmia.
Lönnrot, Elias, synt. v. 1802, ylioppilas v. 1822, filosofian-kandidaatti v. 1827, lääketieteen tohtori v. 1832, piirilääkäri Kajaanissa v. 1833, Suomen kielen professori v. 1853, josta virasta erosi täysinpalvelleena v. 1862. Lönnrotin kansan suusta kokoamia ja ulosantamia ovat Kalevala, Kanteletar, Suomen Kansan Sananlaskut ja Arvoitukset. Paitse näitä on hän ulosantanut suuren joukon muita kirjoja ja sanomalehtiä, joista tässä vielä mainittakoon kuukauslehti Mehiläinen, Flora Fennica eli Suomen Kasvio ja suuri Suomalainen ja Ruotsalainen Sanakirja. Uuden suomalaisen Wirsikirjan hankinnassa on hän myöskin ollut hyvin uuttera. Hän oli näet v. 1863 asetetun ja v. 1871 hajoitetun virsikirja-komitean tuotteliain jäsen, ja on ulkopuolella tämän komitean tointa itse-päällänsä ulosantanut Suomalaisen Wirsikirjan väliaikaiseksi tarpeeksi (Turussa v. 1872), josta toinen laitos ilmautui Helsingissä v. 1883 nimellä Wäliaikainen Suomalainen Wirsikirja, uudestaan korjattu ja neliäänisillä nuoteilla varustettu laitos.
Manninen, Antti, synt. v. 1831, kuoli v. 1866. Oli maanviljelysopiston johtaja Leväisellä lähellä Kuopiota. Kirjoitteli jo aivan nuorena sanomalehteen Suomettareen, toimitti sitten viimeisinä elinvuosinansa Tapiota, ja ulosantoi omatekoisen kirjan Taito ja Toimi sekä muutamia muitakin pienempiä teoksia.
Oksanen, A., katso Ahlqvist.
Polén, Rietrikki, synt. v. 1823, filosofian-majisteri v. 1850, tohtori v. 1860, opettaja Wiipurin kymnaasissa v. 1868, Kuopion lyseissä v. 1875, lehtori Mikkelin lyseissä v. 1877. Toimittanut sanomalehteä Suometarta vuosina 1852-1856 ja kuukauslehteä Mehiläistä vv. 1859-1863.