Suomen poika puolestansa
Tunnetaan jo jaloksi,
Korvet kylmät voimallansa
Perkailee hän pelloksi;
Hän on rakas, rauhallinen,
Mies sodassa miehuullinen.
Opin teillä oppineita
Suomessa on suuria,
Wäinämöisen kanteleita
Täällä tehdään uusia;
Walistus on viritetty,
Järki hyvä herätetty.
Suomen tytön poski-päihin
Luopi veri kukkaiset,
Hall' ei pysty harmaa näihin,
Näit' ei pane pakkaiset;
Luonnossa on lempeyttä,
Sydämessä siveyttä.
J. Juteini
LAULU SUOMELLE
Entinen aika on Suomelle aivan
Liiaksi lisännyt vaaran ja vaivan;
Waan nyt on huokea huoletkin voittaa,
Kuin onnen aurinko armas jo koittaa.
Suomessa säilyvät rauha ja riemu,
Syttynyt rakkaus, sydämen liemu,
Warahin valistus loputa loistaa,
Elämän polulta varjoja poistaa.
Taipumus työlle on nääntänyt nälän,
Täyttänyt aineilla aittamme väljän;
Pohjolan pojat, ne tottuvat toimeen,
Tyttäret työntävät kudetta loimeen.
Korkean koulun ja opiston suuren
Tutkinnot tuottavat järjelle juuren,
Joka jo toivolle alkua antaa,
Hengelle hedelmät kaunihit kantaa.
Wiisahat ottavat opista vaarin,
Kyntäjät työllänsä täyttävät laarin,
Kuulusa kunnia keskemme kestää,
Tuntomme turmiot elosta estää.