»Vetäkää revolverinne, Cotton», sanoi Hal. Aluepäällikön tehtyä niin hän lisäsi: »Nyt suostun jäämään: Jos joskus tulevaisuudessakin teitä tottelen, niin se tapahtuu ainoastaan revolverinpiippunne edessä.»
Aluepäällikön huulilla oli uhkaava ilme. »Voitte joutua kokemaan, ettei näillä mailla ole suurta eroa revolverin esiinvetämisen ja laukaisemisen välillä!»
»Olen selittänyt kantani», vastasi Hal. »Mitä käskette?»
»Tulkaa takaisin ja istukaa.»
Hal istuutui, aluepäällikkö meni pulpettinsa luo ja tarttui puhelimeen.
»Numero seitsemän», sanoi hän ja odotti vähän aikaa. »Sinäkö siellä,
Tom? Tuo heti auto.»
Hän ripusti puhelintorven paikoilleen, ja sitten oltiin vaiti. Vihdoin
Hal kysyi: »Viedäänkö minut Pedroon?»
Vastausta ei kuulunut.
»Huomaan teitä hermostuttaneeni», sanoi Hal. »Mutta enpä luule teidän tulleen ajatelleeksi, että veitte minulta rahani viime yönä. Sitäpaitsi minulla on työtilini, josta minulla on hiukan saatavaa. Kuinka on sen laita?»
Aluepäällikkö tarttui jälleen puhelimeen ja mainitsi toisen numeron. »Halloo, Simpson. Täällä Cotton. Päättäkää Joe Smithin tili — apulainen numero toisessa — ja lähettäkää rahat tänne. Toimittakaa samalla tänne hänen myymälätilinsä. Pitäkää kiirettä, me odotamme. Hän lähtee kohta.» Cotton laski jälleen puhelintorven kädestään.
»Sanokaa minulle», virkkoi Hal, »vaivauduitteko siinä määrin Mikko
Sikoriankin vuoksi?»