»Antakaa minun koettaa», sanoi Hal. »Kyllä minä niistä huolen pidän.»
Päällysmies katseli häntä. »Näytät kunnon pojalta», sanoi hän. »Maksan sinulle viisiviidettä kuukaudessa, ja jos olet kelvollinen, saat viisikymmentä.»
»Olkoon menneeksi, sir. Koska aloitan?»
»Sitä parempi, mitä pikemmin. Missä ovat riepusi?»
»Minulla ei ole muuta kuin tämä», sanoi Hal näyttäen kädessään olevaa nyyttiä, johon oli käärinyt varastetut alusvaatteet.
»Heitä ne tuonne nurkkaan», sanoi mies, vaikeni sitten äkkiä ja silmäili Halia kulmat kurtussa. »Kuulutko johonkin ammattiyhdistykseen?»
»Herra varjelkoon, en!»
»Oletko koskaan kuulunut?»
»En, sir. En koskaan.»
Miehen katse näytti osoittavan, että hän ajatteli Halin valehtelevan ja että hänen salaisin mielensä kohta paljastuisi. »Sinun näet täytyy se vannoa, ennenkuin saat täältä työtä.»