Nuoret miehet nauroivat. Tuo oli opiksi! »Taidat lähteä takaisin vanhaan maahan?» kysyi Dicky Everson.
»En lähde, herra», vastasi pikku Jerry. »Minä olen amerikkalainen.»
»Ehkäpä sinusta tehdään vielä presidentti.»
»Niin isä sanoo», vastasi poika, »kaivosmiesten ammattiliiton presidentti».
Nuoret miehet nauroivat jälleen; mutta Rosa kuiskasi hermostuneesti ja tarttui pojan hihaan. Eihän sopinut puhua sellaisista asioista niin salaperäisille ja äveriäiltä näyttäville vieraille! »Tässä on Pikku Jerryn äiti, mrs Minetti», virkkoi Hal häntä tyynnyttääkseen.
»Iloinen saadessani tutustua», lausui toinen toisensa jälkeen paljastaen päänsä ja sirosti kumartaen.
He katselivat Rosaa pitkään, sillä hän näytti tosiaankin sievältä punastuessaan ja arasti vastatessaan. Rosa oli kovin hämillään, sillä häntä eivät olleet milloinkaan ennen niin tervehtineet sellaiset hienot herrat.
Ja nämä herrat tervehtivät Joe Smithiä mainiten häntä oudolla nimellä. Rosa katseli tuttavaansa kysyvästi mustilla italialaisilla silmillään, ja Hal tunsi punastuvansa. Pohjois-Laaksossa tuntui tällainen ilmituleminen melkein yhtä hankalalta kuin Western Cityssä.
Miehet puhuivat pelastustöistä ja siitä, mitä Cartwright oli sanonut niiden edistymisestä. Tuli oli valloillaan eräässä pääkäytävässä ja poltti puuaineksia leviten nopeasti ilmavirran vaikutuksesta. Tässä kaivoksen osassa ei ollut paljon toivoa pelastustöiden onnistumisesta, mutta kypäräpäiset miehet kykenivät kuumuudesta ja savusta huolimatta tunkeutumaan palaneisiin käytäviin. He tiesivät, kuinka helposti niissä kaivoksen osissa voivat katto ja seinät luhistua, mutta tiesivät myös, että siellä oli ennen räjähdystä ollut miehiä työssä. »Täytyy tunnustaa, että ovat aika poikia!» virkkoi Dicky.
Ryhmä naisia ja lapsia oli kerääntynyt luo kuuntelemaan; kiduttava halu saada kuulla uutisia voitti heidän arkuutensa. Johtui ajattelemaan sota-aikoja, aikoja, jolloin naiset etäisten tykkien jymistessä odottavat haavoittuneiden saapumista. Hal huomasi Bobin ja Dickyn toisinaan katsahtavan ympärilläoleviin kasvoihin; he alkoivat hiukan kokea vallitsevaa mielialaa, ja sitä Hal oli muun muassa toivonutkin.