— Hänelle, tietysti.
— Kuka on hän?
— Nauta!
— Osta rehukakku, apeämpäri tai selkäloimi tai…
— Älä yritä mauttomia sukkeluuksia, tiedät hyvin, että naudalla tarkoitin itseäsi. Yhtä hyvin tiedät ketä tarkoitan hänellä.
— Onko hänellä omat hiukset ja hampaat?
— Roisto!
— Osta kampa tai hammasharja.
— Hyvästi. En jaksa kuunnella julkeuksiasi!
— Tietysti, tietysti olen julkea, koska uskallan ehdottaa kapineita, joita hän tiettävästi todella tarvitsee, mikäli tiedonantosi ovat oikeat. Tietysti jokainen on julkea, joka tahtoo antaa ihmisille lahjan, jota todella voivat käyttää hyödykseen. Osta kirahvi! Sellaisen ehkä saa Hampurin eläintieteellisestä puutarhasta jälkivaatimuksella. Se on aivan ihanteellinen joululahja. Se täyttää kaikki vaatimukset. Se on tarumaisen kallishintainen, mahdollisimman hankala ja hyödytön omistajalleen — se ei kuulemma kelpaa edes syötäväksi… no, no, älä lyö! Taivaan nimessä, älä lyö!