Kalle. Tehdään niin. Aloita sinä!
Antti (ottaa Katriinaa kädestä). Me olemme aikoneet lyödä, minä ja Katriina, tavarat tasan, housut, hameet ja muut mööpelit. Mitäs te siihen sanotte, vanhempi väki?
Sylvester. Eikö tuo olisi ollut parempi Amalian kanssa, kun jo housujannekin vaihdoitte.
Liisa. Niin minäkin ajattelen.
Amalia. Mutta minä en ajattele sillä tavalla. Pitäköön vaan Katriinan, ei minulla ole tarvis!
Antti. Se on sitten päätetty asia?
Liisa ja Sylvester. No, olkoon vaan!
Sylvester. Kovinpa tuo näkyy olevan huikentelevainen, tuo Amalia, niin että ota sitten Katriinasi!
Kalle. Minä aioin kosia sinua, Annastiina, mutta — olkoon kosimatta. En minä tällaisia housuja tarvitse. Vaihdetaan takaisin ja ollaan omillamme!
Antti. Ja pukekaa jälleen itsenne hameisiin, niin voi vielä joku niihin ihastua ja kosia teitäkin!…