»Ja on pedolla — sillä Isolla-Mustalla — sentään semmoinen voima, että hirvittää», jatkoi Anshelmi. »Ei siinä mennyt päälle puolen tunnin ennenkuin Penjaamin lyhteet olivat puituna. Mutta se onkin — tämä Heinärannan Iso-Musta — puolta numeroa parempi kuin on koko Suomen maassa… tämä on ensimmäinen, kuulinma, koko Suomen maassa, niin vankka kone… Voi riivattu kuitenkin, kun sen hampaissa lyhteet pienenivät… Mutta olivat siinä miehetkin sillä päällä, että rohkenivat antaa mennä…»
»Kummapa, kun niin uskalsivat», kummaili kauppias. »Eivät suinkaan
Sipillan kylän miehet, kristityitä miehiä, ainakaan maistelleet.»
»Eivät siinä joutaneet uskonasioitaan muistelemaan Sipillan kylän miehetkään… Suksilakin lauleli maallisia lauluja ja oksenteli… Naattala teki muun ruman työn, jolle toiset nauroivat… Selvimmät miehet sentään olivat Herralan Jooseppi ja Nettala, vaikka heitä aina viinamiehiksi on haukuttu …»
Mutta sen tiesi Anshelmi sanoa, että kohta ovat täällä, Mallikylässä ovat tulossa.
Äkkiä levisi huhu ympäri kylää, mitä Ruusunperin Anshelmi oli kertonut.
Ollin-Mikko, Ylipää ja muut saivat vettä myllyynsä, varsinkin kun huhut lisäsivät, että kone siinä koekilpailussa oli särkynyt.
He ehtivät vielä saada yhden riihen puiduksi ennenkuin kone saapuisi… ja sitä he olivat toivoneetkin… Hyvin ainakin käy, ja yhä näyttää sateisia ilmoja riittävän!
Riihimiehetkin olivat kaikin hyvillään, mutta osuuskuntalaiset kirosivat.
Ja siitä, että Sipillan kylän kristityt miehet olivat viinoja maistelleet, nousi Heinärannan uskovaisten parissa hirveä hälinä.
Alatalon vanha vaari, joka oli totisesti herännyt mies ja muisti kesänaikanakin raamattuaan lukea, puhui: »Uskon asiat ovat jääneet sivuasioiksi niin tässä Heinärannan kuin Sipillan kylässäkin. Harvoin kokoonnutaan yhteen seuroja pitämään, ja kesäaikana eivät kristityt muista maallisilta toimiltaan Jumalaansa. Onko kumma sitten, että piru pääsee ja saapi olla liikkeellä. Sipillan kylän miehetkin ovat rikastumisen hengessä eikä heidän heräyksensäkään ole niin syvää ollut. Maailma on paatunut ja yhä enemmän paatuu. Siitä asti kun tännekin päin alkoi koneita ilmestyä, on paatumus, laiskuus ja jumalattomuus lisääntynyt.