Horsluntikin saapui paikalle.
Insinööri näkyi olevan taitava ja ymmärtäväinen mies.
Ei kauan katsellut konetta ennenkun sanoi:
»Ei tässä mitään vikaa ole!»
»Sepä kumma… Vaan se ei tahdo totella», sanoi Jooseppi.
»Kyllä tottelee», naurahti insinööri ja käski panna puita pesään.
Jooseppi tuli kovin hyvilleen, ja ihmetellä täytyi Horsluntinkin insinöörin näppäryyttä.
Ja insinööri selitti nyt, että kone oli senvuoksi joutunut epäkuntoon, että oli puitu liian märkiä lyhteitä. Ei saisi sateisilla ilmoilla yrittääkään.
Niin selitti ja opasti.
Insinööri toi tullessansa myöskin komean ja kuivan ilman. Sillä nyt vihdoin näytti sade todella taukoavan ja taivas viimeinkin seestyvän.