Vimperi (Matilta poistuu pöydän luota vasemmalle.) No, yhdentekevää, koska niin vaaditaan. — Mutta niinkuin kesällä jo täällä käydessäni sanoin, ei tässä näyttelyssä voida palkita muita kuin maatiaisrotuisia lehmiä. Tänne on kuitenkin tuotu paljon sekarotuisia lehmiä, jotka, vaikka voivatkin olla hyviä lypsylehmiä, eivät siis nyt ole tulleet kysymykseen.
Maaherra. Eivätpä tietenkään vähämaitoset lehmät tule kysymykseen, eivätkä palkittaviksi.
Matilta. Eivätpä tietenkään…
Raita-poika. Eivätpä ilmankaan.
Villen-Eetu. Suu kiinni siellä!
Vimperi. Näyttää niinkuin paikkakunnalla ei vielä olisi tietoa maatiaisrotuisten lehmäin etevämmyydestä. Ilahuttavan poikkeuksen koko kylän karjasta tekee kuitenkin Mäntylän talon karja… (Rykii. Matilta ja Maaherra liikkuvat levottomasti.) Tänne näyttelyyn on tuotu viisi maatiaislehmää Mäntylästä ja…
Maaherra. Meiltä on kaksi, Reesantti ja Omena.
Raita-poika. Reesantti ja Omena, ja lihavat molemmat…
Vimperi. … ja hauskaa on, että ne lehmät ovat kerrassaan tyypillisiä, puhdasrotuisia maatiaislehmiä…
Maaherra. Nehän ovat pieniä kuin rakkikoiria…