Maaherra. Vai niin. No mitäpä se minuun kuuluu…
Raita-poika. Eipä tietenkään se teihin kuulu, mutta ajattelin tämän talon emäntää, Matiltaa, nuorta, pulskaa leskeä…
Maaherra. Se ei kuulu Matiltaankaan…
Raita-poika. Niinpä minusta näyttää, että taitaa emäntään kuulua, koska…
Maaherra. Jaa… Mutta mistä sen tiedät… kysyn?
Raita-poika. Monenlaisia ruokia toimittelee tuleville luennoitsijoille ja itseään pesee ja kampailee… Siitä arvaan, että hyviä vieraita odottelee.
Maaherra. Joo. Mutta mistä tiedät, että juuri niiden vuoksi pesee ja kampailee… kysyn?
Raita-poika. Minulla on silmät nähdäkseni, korvat kuullakseni…
Maaherra. Vaan pitäisipä sinun tietää, mitä varten minä käyn tässä talossa.
Raita-poika. Kyllähän minä sen tiedän. Leski leskeä katselee.