RANTATUOMAS.
Minä halkasen sinun takkisi niskaan asti, joll'et pane hyviä merkkejä…
MUKKALAN VILLE.
Hyvä isä… Löysää irtil Jumalaton mies!
RANTATUOMAS.
Mene sitten vietävän hankisääski!
(Ville rientää toisten perään ja katoaa näyttämöltä).
RANTATUOMAS.
Pakosta niitten nyt on antaa ensimmäinen palkinto meidän lehmille! On se hauskaa sitten nähdä sanomalehdessä, että talokas Aapo Rantatuomaan lehmät Kullankukka ja Reesantti ovat saaneet ensimmäisen palkinnon. Mahtanee se kaivella näitä hyviä naapureita. Pakosta on antaa. Söderqvist pelkää vielä käräjäasiaa, jonka voin nostaa vielä pystyyn ja muistakoot, että minun maani päällä on koko homma. (Sytyttää sikaarin). Sinne kuuluu Kariojan Jaakkokin tuoneen lehmänsä… laiha kuin krapa ja pieni. Eivätkä ne näyttäneet minusta Nyrkkisen lehmätkään paljon paremmilta. Entä Törmän? Ikäloppu lehmä! Liekö lypsänyt koskaan. (Kävelee edestakasin). Heidän maatiaisrotusensa! En viitsi kuunnella. Kariojan Jaakolla kuuluu mukamas olevan maatiaisrotunen lehmä… Ja Törmällä toinen… Kantänka! Vaan kysyn heti, että myydäänkö Törmän talosta voita enempi kuin meiltä! Siinä taitaa tulla umpi eteen herroilla…
(Mailman Heikki tulee vasemmalta).