ILOLA.
Minulla nyt ei juuri ole kiirettä, mutta toverillani, agronoomi Söderqvistillä tuntuu olevan hirveä hätä. Hän onkin muuten ensikertaa esitelmämatkalla…
JURVA.
Kyllä minustakin näyttää liian herrasmaiselta ollakseen oppimattoman kansan opettajana. Ei hän juuri ota puhuakseen mistään asiasta.
ILOLA.
Kyllä niin on. Tuolla naapuripitäjässä ihan suuttuivat ukot. Mutta kyllä hän siitä tasaantuu ja oppii jahka jonkun vuoden elää ja toimii kansan parissa. Kyllä kansa taivuttaa.
JURVA.
Luultavasti. Niin on käynyt muillekin. Oppiapa on täytynyt tämän meidän forstmestarinkin. Kun tänne tuli niin komenteli talonpoikia kuin rakkikoiria, jalkaansa polki ja ajoi ulos huoneestaan, kun asialle meni. Mutta neuvottu on mies. Ja siivosti on nyt.
ILOLA.
Niinpä se tahtoo käydä. (Katselee ulos eri akkunasta kuin Jurva). Tuossakin ihan vieressä on sellaisia ketoja, joissa ensiksi sopii niittokonetta koettaa. Ja sellaiset leveät ja tasaset luonnonniityt, joita tälläkin talolla on! Voitte olla varma, että jo tänä kesänä maksaa niittokone hintansa.