Lampela. Sepä nyt on tietty. (Menevät Ojalaisen kanssa.)
Ylipää. Minä luulen, että Ojalainen, joka on tuttava tämän agronoomin kanssa, uskoo, että hän saa sonninsa myydyksi yhdistykselle, mutta siihen minä sanon heti, että topp…
Anttila. En minä usko Ojalaisen niin luulevankaan.
Ylipää. Mistäs sen niin varmaan tiedät!
Anttila. Mistäs sinä sitten tiedät, että niin luulee, sanopa se ensin!
Ylipää. Kyllä minä sen näen kaikesta.
Anttila. Kun et itse niin vaan uskoisi.
Ylipää. Mitä sanoit!
Anttila. Sanonpa, että taidat itsekin olla Ojalaisen uskossa.
Ylipää. Tämäpä kummaa on kun ei enään osaa puhuakaan… tämäpä on…