"Joo, mutta minä näytän toteen, että minun tiessäni ei syyninaikanakaan ollut mitään vikaa… sen minä näytän. Ja vanha vallesmanni on aina kehunut minun tietäni, että se on hyvä. — Kerrankin…" aloitteli Iso-Herrala.
Tuomari: No olkaa nyt vaiti, että minä saan kirjoittaa. Kyllä te sitten saatte vuorostanne puhua. (Kirjoittaa.)
Herrala: Puhuapa tietenkin, ja näytän toteen, ettei semmosta tietä ole koko pitäjäässä, jos hoppu tulee…
Tuomari: Jos ette ole hiljaa, niin minä ajan teidät ulos…
Herrala: Minulla on kahdeksan todistajaa.
Tuomari (poliisille): Käske kaikki todistajat sisälle.
Ne tulivat. Minulla ei ollut muita todistajia kuin Lauri lautamies.
Tuomari: Onpa niitä. Eiköhän vähempi olisi riittänyt!
Herrala: Sittenpähän tulee asiasta ensikerralla selvä, ettei tarvitse pukata eikä lykätä toisiin käräjiin.
He saivat vannoa todistajanvalansa, ja torppari Juho Korpi jäi ensiksi todistamaan.