koukulta: rukiita 1/2-3 pannia
maltaita 1/2-4 1/2 "
kauroja 1/2-4 1/2 "
humaloita 3-18 naulaa
lihaa 1 leiv.
heiniä 1 talvikuorma
kynttilöitä 30-40 kpl
jouselta: käräjäkaloja 3 naulaa
savulta: olkia 1 kupo
Tämän veron suorittamisessa esiintyy maakunnassa paljon samanlaisuutta ja paljon erilaisuutta. Samanlaisella tavalla maksettiin kaikissa varsinaisissa pitäjissä lihaa (1 leiv.) ja heiniä (1 talvikuorma).[928] Käräjäkalain määrä oli 3 naulaa kaikkialla, missä niitä maksettiin, mutta niitä ei maksettu sellaisissa pitäjissä, missä kalastus oli vähemmän arvoinen.[929] Olkien määrä oli 1 kupo savulta, mutta niitä maksettiin vain Sääksmäen kihlakunnassa sekä Lammilla, Asikkalassa ja Villähteellä Ylistä ja Lopella Hattulan kihlakuntaa.
Lähekkäin olevissa pitäjissä oli nimismiesvero useissa tapauksissa hyvin samantapainen; niin Hollolassa ja Villähteellä ja kaikissa Sääksmäen kihlakunnan pitäjissä, paitsi Portaassa. Tarkalle ottaen oli kumminkin ainoastaan Sääksmäen ja Pälkäneen pitäjissä täysin samanlainen nimismiesvero. Kaikkialla muualla oli pitäjäin kesken paikallisia eroavaisuuksia, etupäässä viljan ja humalain maksussa. Huomioon sattuu, että jokaisessa pitäjässä maksettiin kauroja aina sama määrä kuin ohria.
Viidessä Ylisen kihlakunnan pitäjässä (Asikkalassa, Villähteellä, Elimäellä, Sysmässä ja Jämsässä) otettiin nimismiesveroon lisäksi lehmä pari ja muutama lammas kultakin pitäjältä, yhteensä viidestä pitäjästä 7 lehmää ja 20 lammasta. Nämä elukat suoritettiin "pitäjän sopimuksena" käräjain pitämistä varten. Jämsässä maksettiin myöskin lihaa, silavaa ja voita erityisen sopimuksen mukaisesti. Puheenaolevat pitäjät olivat kihlakunnan nuorempia ja syrjäisempiä seutuja.[930] Nimismiesveroon kuului paikoittain vielä muitakin pikku eriä, joiden luetteleminen kumminkaan ei ole tässä tarpeellinen.
Hämeessä oli pitäjittäin sovittu, koukuittain maksettava vero. Se oli nimismiehelle suoritettu kestitysvero; sen useimmat erät olivat kestitystavaroita ja joskus siitä suoraan käytetäänkin nimeä "kinkeri".[931] Verokappaleista käytetyt nimitykset sellaiset kuin "käräjälahjat", "käräjälehmä", "käräjälampaat", osoittavat sitä, mikä monesta muustakin seikasta selviää, että nimittäin tämä vero oikeastaan oli pitäjän käräjain ylläpitämistä varten suoritettu paikallinen vero.
Lisävalaistusta tässä kohden saamme eräästä Hämettä koskevasta veroselityksestä v:lta 1531, jossa nimismiehen verosta nimenomaan sanotaan, ettei siitä "ole mitään tullut tähän saakka linnaan", vaan että "tällä mainitulla verolla on vouti kaikkien miesten kanssa kulkenut kestityksellä kolme kertaa vuodessa kolmilla käräjillä, kesäkäräjillä, syyskäräjillä ja talvikäräjillä".[932] Vouti, jota tässä tarkoitetaan, oli linnanvouti, ja pitäjän käräjät pidettiin nimismiestaloissa, joissa siis nimismiesvero alkuaan kulutettiin.
Mutta käräjiä ei voitu näin säännöllisesti pitää, ja se seikka aiheutti muutoksia nimismiesveron käyttämisessä. Juuri mainittu v:n 1531 asiakirja kertoo vielä:
"Kolmasti vuodessa pidetään käräjiä yli koko läänin, kesällä, syksyllä ja talvella. Käräjät pidetään nimismiesten luona ja silloin vouti ja tuomari makaavat kaksi yötä kunkin nimismiehen luona; koska läänissä on 24 nimismiestä, niin jokainen kestitys kestää 7 viikkoa. Jos kesäkäräjät myöhästyvät, niin eivät ehdi olemaan muuta kuin yhden yön; toisen sijaan otetaan linnaan karjaa. Talvella hevoset apetetaan; mutta kun ei kesällä tarvitse apettaa, niin sen sijaan otetaan käräjäkauroja linnaan".
Aivan tämäntapaisesti käytettiin Hämeen nimismiesveroa vielä 1540-luvun alussa. Linnaan näet silloin kannettiin kultakin pitäjältä 4 yösijalehmää eli "lehmiä kesäkäräjäkestityksen edestä" ynnä 8 samaan veroon kuuluvaa lammasta (muutamissa vaillinaisissa pitäjissä teki tämä erä 1-2 lehmää ja 4-6 lammasta). V:n 1530 tilien mukaan tuli sillä tavoin linnaan 42 yösijalehmää ja 87 yösijalammasta.[933]
Niinikään perittiin 1540-luvun alussa linnaan "kinkerikauroja" eli "nimismiehen kauroja" — "voudin kestityksen ja yösijan edestä", lisätään Kulsialan tileissä — 1 punta kultakin neljänneskunnalta eli 3-4 puntaa pitäjältä riippuen neljänneskuntain luvusta. V:n 1530 tileissä tämä erä linnan tileissä mainitaan käräjäkaurain nimellä.[934]