[85] Ronimus, Vatj. viid. verokirja 71-80 (lainattu kohta 78); Forsström (Hainari), Suomen keskiajan historia 515.
[86] Kamer. Asiak. VI 172, 176.
[87] Kamer. Asiak. VI 184, 189, 191.
[88] Kamer. Asiak. VI 40.
[89] Hildebrand, Recht und Sitte 184.
[90] Venäläisten asiakirjain mukaan suuriruhtinatar Olga v. 947 läksi Novgorodiin ja sääti pitkin Mstan varsia pitäjiä (pokostia) ja veroja ja pitkin Laukaan varsia veroja (Akiander 16).
[91] Ahlqvist, Kulturwörter 224-225, johtaa "pitäjän" "pitää" teonsanasta antamatta sen tarkempaa selitystä sanan vaiheista. — Voisi myöskin ajatella "pitäjä" sanan johtuvan "pito" (pidot) juuresta.
[92] Kljutshevskij, Venäjän hist. pääpiirteet 28, 54. Vanhempia selityksiä ks. Ronimus, Vatj. viid. verokirja 70 (Nevolinin selitys).
[93] Sitä on tarkemmin selvitetty kirjoituksessa Suomen vanhin maakunta- ja pitäjälaitos, Suomal. Tiedeakat. Esit. 1911, 1: 44-56.
[94] Suomal. Tiedeakat. Esit. 1911, 1: 52. — Vasta pysyvä maallinen verotus olisi siis aiheuttanut pitäjän maanomistuksen eristymisen muista pitäjistä, samoinkuin verotalous vaikutti kokoavasti pienempäin veropiirien (neljänneskuntain) omistussuhteisiin.