[392] VA 485: 198 (Perniö), 247, 248 (Sauvon Ruonan kuninkaankart. ikivanha lääni, useita tapauksia).
[393] VA 485: 176, 182 (Halikko), 206 (Perniön kuninkaankart. lääni), 222 (Kemiö), 248 (Ruonan kart. lääni).
[394] Muutamissa tapauksissa maksettiin tangolta kokonainen markka (6 äyriä = tanskal. markka); 1 kyynärältä 1 vanha äyrityinen eli tangolta 6 äyriä (= tanskal. markka); niin Nousiaisten Santamalassa (VA 485: 29), Halikon Rompsilan kruununkylässä (VA 485: 185), Kemiön Engelsbyn rälssiltä (VA 485: 229). Nämä tapaukset näyttävät edustavan vanhinta ajateltavaa verokantaa, mihin mainittujen paikkain korkea ikä ja erikoinen veroluonnekin näyttää viittaavan.
[395] "skattar fförskriffna by i ort Rök af huar stong kallas jencka dr" (VA 485: 52). — Toisessa Rymättylän kylässä samanlaista veroa kutsuttiin nimellä "stong penigr" (sam.).
[396] VA 484: 2, 4.
[397] VA 2918 us. — Koko Raaseporin läänin markkaluku nousi uuden ajan alussa (VA 2975: 1 seur.) n. 1 878 uuteen eli 939 vanhaan markkaan, mikä oli hiukan pienempi kuin 1413 v:n veroyksiöluku eikä varsin kahta vertaa niin suuri kuin Ahvenanmaan silloinen veroyksiöluku. Tämän perusteella voidaan katsoa Raaseporin läänin 1400-luvun alussa viljelyksensä ja väkilukunsa puolesta olleen kaksi Ahvenanmaan vertaa.
[398] "pro pleno precio" (Mustak. s. 27).
[399] Allardt, Borgå län 20 seur.
[400] VA 1: 87 seur.; Arv. Handl. VI 181. Satakunnan karjamarkkain hävittyä kutsuttiin "savuja" usein "veromarkoiksi" (VA 330: 38).
[401] VA 2: 103; Rosenborg, Jordbeskattn. 97.