[557] Hausen, Bidr. I 131, 149, 272.
[558] VA 216b: 109.
[559] VA 3002: 127, 129. — Esimerkkiä Ahvenanmaalta, Hausen, Bidr. II 88.
[560] Humalain sijasta maksettiin kalarikkaissa seuduissa "haukia" (Padasjoki, Sysmä, Jämsä) tai "ruokakalaa" (Pälkäne). Ohrainkin sijasta maksettiin Jämsässä ruokakalaa. Vihdissä maksettiin ainoastaan ohria (4 puntaa neljänneskunnalta), Lopella rukiita, humaloita ja kauroja, Elimäellä rukiita, ohria ja "kuivia ankeriaita" (VA 3670 us.). V. 1533 maksettiin Hämeessä 13 kiihtelystä oravannahkoja "teitä ja siltoja varten" (Kamer. Asiak. I 21), mikä nähtävästi edustaa vanhempaa verokantaa tässä kohden tai sellaisen paikallista jäännöstä.
[561] VA 1931: 31-43.
[562] VA 484: 13-14; Arv. Handl. IX 69, 89.
[563] Luullaksemme kunink. kirje 7.8.1801 oli aivan oikeassa määrätessään silta- ja jahtivoudin kapat näiden virkain lakatessa otettavaksi kruunulle, koska nämä kapat olivat osa varsinaisesta maaverosta ja olivat otetut huomioon talojen verotuksessa (Bergh, Vår styrelse och våra landtdagar I 647; vrt. v. Bonsdorff, Debiterings- och Beskattn.-verket i Åbo län I 244).
[564] "Semie korn for vskon" — "Semie humbla for vskon" — "viskon" (VA 1: 122, 124, 129). Tuo omituinen sana viskon on kaiketi suomalaisessa asussaan ollut "uisko", "uiska", joka mahd. on johdannainen jostakin "ui" juurisanasta.
[565] VA 1: 122, 5: 237.
[566] V. 1568 sakotettiin Padasjoella erään kylän miehiä siitä, etteivät tahtoneet soutaa "venettä, jonka pitäjä omistaa" (VA 4045: 43).