[576] Hausen, Bidr. I 187, 242, 278.
[577] Hausen, Bidr. I 157, 287.
[578] Hausen, Bidr. I 141, 261.
[579] "longh skiwdz fierd", Hausen, Bidr. I 187.
[580] "ad mensas presbiterorum parrochialium ecclesiarum earundem, in immensi grauaminis intuitu, quod racione hospitalitatis sustinere noscuntur" (Mustak. s. 52).
[581] Mustak. s. 288.
[582] Hausen, Bidr. I 128.
[583] Hist. Handl. XI 15; VA 1: 147, 148; Hausen, Bidr. I 187.
Uuden ajan alussa Padasjoella, Sysmässä, Jämsässä lunastettiin pitkätkyydit hauinmahoilla ("geddemagor") tai ruokakalalla tai kummallakin.
Suurimmassa osassa Hämettä, nim. Sääksmäen ja Hattulan klk:issa (paitsi Hattulan p:ssä) sekä Hauholla ja Tuuloksessa maksettiin linnaan kultakin koukulta 5 penninkiä rekirahoja ("slädepeningar") tai rekimaltaita (Hist. Handl. XI 14-15; VA 3670 us). Tämä vero, jota ei ole sekoitettava samoista paikoista samaan aikaan maksettuihin neljännesmiehen rekikaloihin ja niiden lunastuksiin, on arvatenkin joku liikennelaitosvero. Kun rekiveroa ja uisko-veroa ei maksettu toistensa alueilla, on mahdollista, että toisten Hämeen seutujen muinoin tuli ylläpitää pitäjän veneitä, toisten pitäjänrekiä.