[815] VA 348: 128.
[816] VA 2919: 82-83.
[817] VA 3672: 59; 3696: 97.
[818] Hist. Handl. XI 15; VA 3696: 97; 217, Lopen käräjät 18.3.1583.
[819] 5008: 17; 5016: 50.
[820] VA 1: 88; 1919: 1; 8: 157.
[821] Arv. Handl. III 279.
[822] Meinander—Rinne, Nykyrko och Nystad (Finlands kyrkor I) 8-II.
[823] Uuden ajan alussa oli Ahvenanmaalla Föglön ja Lemlannin pappilain rakennuksia jaettu määrättyjen talojen rakennettavaksi (Hausen, Bidr. Il 103, 104), — V.-Suomessa oli vielä 19. vuosisadan alkupuolella Paraisten pappilan rakentaminen vanhan sopimuksen mukaan jaettu kyläin kesken ja Raision pappilan kaikki rakennukset jaetut yökuntain rakennettaviksi (Tengström, Afhandl. om presterl. tjenstgörn. i Åbo erkestift II 162, 209). — Satakunnassa oli 1600-luvulla pappilain rakentaminen neljänneskuntain velvollisuutena; Alastaron neljänneskunnan rakennettavana oli v. 1645 Loimaan pappilan riihi ja Vampulan neljänneskunnan piti samana vuonna rakentaa Huittisten pappilan pirtti (Boisman, Om rättskontrollerna 194). — Uuden ajan alulta on Uudeltamaalta ja Hämeestä tietoja siitä, että määrätyillä taloilla oli määrätyt rakennusvelvollisuudet pappilassa (Karjalohja, VA 3002: 142; Tammela, VA 3755: 24; Hattula, VA 3755: 40). Hauholla ja Tuuloksessa oli tämä velvollisuus niihin aikoihin jaettu neljänneskuntain kesken (Heikel, Kertomus Hauhon klk:n muinaisjäännöksistä 115). Sääksmäellä oli v:n 1703 aikoina pappilan tupa Saarioisten yökunnan, talli Ritvalan yökunnan, kaksi riihtä ja luhti Salon ja Ritvalan yökuntain, kaksi navettaa Ritvalan ja Metsäkansan, ulkohuoneet Voipaalan yökunnan rakennettavat (Gunnar Suolahden tiedonanto). Samalla tavoin kuin pappilaa rakennettiin myöskin kirkkoa uuden ajan alussa yökunnittain (Vanaja ja Renko VA 3755: 39). Boismanin mukaan (Om rättskontrollerna 194) oli kirkonrakennuksessa koko pitäjä yhtenä piirinä.
[824] "residuum vero in aliis juribus et causis nostris jbidem emergentibus proueniens annis singulis pro dictorum castrorum edificiis" (MU s. 179).