Toisia kinkerikappaleita olivat seuraavat neljänneskunnittain maksettavat erät:
3 kupoa "vero-olkia"
2 (Lounais-Hämeessä 8) leiv. "verohumaloita"
1 tynn. "vero-tynnörikaloja"
6 kpl "verokanoja"
100 kpl "veromunia"
Kuten näkyy on tähän ryhmään koottu vain sellaisia verokappaleita, joiden nimityksissä verokirjoissa on tuo vanhaa, pysyvää kuninkaan veroa merkitsevä "vero"-liite. Tällä perusteella voidaan nämä hämäläiset kinkerikappaleet rinnastaa muitten seutujen kuninkaankinkerin kanssa.
Kun muutamia näistä veroeristä, kuten "vero-oljet" Ylisessä ja Sääksmäen kihlakunnassa ja vero-tynnörikalat Hattulan kihlakunnassa, maksettiin koukun perusteella, on otaksuttavaa, että näitä veroja yleisemminkin on maksettu tuon vanhan veroyksiön perusteella.
Kokonaiseksi kuninkaankinkeriksi yllämainitut verokappaleet kumminkin ovat liian vähäpätöiset, ja luultavaa onkin, että pääosa kuninkaankinkeristä on vielä poissa, on etsittävä siitä neljännesmiehenverosta (bolmansränta), joka varsinaisena runkona sisältyi Hämeen neljänneskuntaveroon uuden ajan alussa. Tähän neljännesmiehenveroon kuului:
neljännesmiehen heiniä (i kuorma koukulta) 3 kupoa olkia (suurimmassa osassa lääniä koukulta) 1 punta "neljännesmiehen rukiita" 2 puntaa " ohria 2 " " kauroja 1 leiv. " voita 2-4 leiv. " humaloita 1 reki ("släde")" kaloja 1 leiv. " talia (vaihtoeht. 200 kynttilää) 2 kpl " lehmää 6 " " lampaita
Kun tämä selväpiirteinen vero esiintyy melkein poikkeuksettomana yli koko Hämeen läänin, niin on se omiaan antamaan meille sen käsityksen, että kyseessä on koko maakunnan kanssa yhdenaikaisesti sovittu ja siitä päättäen sangen vanha kinkerivero.
Kuitenkin on Hämeen verokirjain esittämässä "neljännesmiehenverossa" ilmeisesti pantu yhteen kaksi eri kinkeriä tai kahden kinkeriveron osia. "Neljännesmiehenveronkin" kappaleista nähdään joskus käytettävän "vero"-liitettä ("verorukiita", "vero-ohria", "verovoita").[692] Useat neljänneskuntaveron erät esiintyvät kahdesti tai kaksin kerroin. Siten on laita heinäin, joita sekä "veroheinäin" että "neljännesmiehen heinäin" nimellä maksettiin linnaan. Nimestä päättäen ne ovat eri veroja ja niin huomaamme asianlaidan alkuansa olleen. Jälkimäiset heinät kuuluivat "ruokaruotsiin" s.o. paikalliseen kinkeriin. Niinikään tiedetään kauroja ja lihaa ennen maksetuksi neljännesmiehelle kestitystä varten.[693] Lampaitten lukuun lienee laskettu myöskin "naudanparannuslampaat", jotka maksettiin verolehmän arvon lisäämiseksi. Tästä syystä neljännesmiehen karjavero Hämeessä onkin kahta (lampaisiin nähden kolme) vertaa suurempi kuin kuninkaankinkeri muualla. Edellisen perusteella voimme katsoa todennäköiseksi, että Hämeen neljännesmiehenveroon on sulanut yhteen osia vanhasta linnaan vietävästä kuninkaankinkeristä ja paikallisesta "ruokaruotsista".
Satakunnan kinkeriverossa tavataan erillisenä verokappaleena veroheinät, joita oli maksettava 1 "kinkerikuorma" kultakin koukulta tai savulta. Ala-Satakunnassa maksettiin tämä vero, jolla oli nimenä kinkeriheinät (gingersds höö), Kokemäen kartanoon. Myöskin Ylä-Satakunnassa oli nimitys "kinkeriheinät" käytännössä, mutta täällä vero tavallisesti lunastettiin rahalla.[694] Perusteeltaan, määrältään ja tarkoitukseltaan tämä vero täydellisesti vastaa Hämeen "veroheiniä" ja lieneekin alkuperin niiden kanssa sama vero.
1540- ja 1550-luvuilla Satakunnassa sen lisäksi esiintyy erityinen kinkeri (gingärd) niminen vero, joka suoritettiin osittain koukun (Ala-Satakunnassa savun), osittain kolmanneskuntain (neljänneskuntain) mukaan.[695] Koukun tai savun mukaan maksettiin kaikkialta Satakunnasta: