"Niin, sinä juuri!"
"Ei se maksa vaivaa, että ollenkaan rupeatte puolustautumaan," sanoi rouva.
"Miksi et tahdo lähteä rouva Velkerin kanssa venematkalle?"
"Minä — minä luulin, että — että —" tavoitteli Julia, purren huultansa, ett'ei nauruun purskahtaisi.
"Mitä sinä luulit?"
"Että minun pitäisi pestä lasten vaatteita."
"Kyllä minä sinut pesen, minä, ell'et pian pukeudu ja joudu matkaan kinastelematta!"
Julia riensi pois kyökistä.
"Ha ha ha, kyllä te saatte oikein iloita, rouva Velker, kun näette, miten kylmästi merimies häntä kohtelee. Luonnollisesti hän juuri sentähden ei tahtonut lähteä mukaan, kun ei huolisi kärsiä tuota nöyryytystä. Ho ho ho!"
"Uuh — huu — huu —" valittivat pikku Bombit.