"Voi teitä onnetonta, rouva!"
"Eihän hän toki liene siveetön?" kysyi Alvilda.
"Vaiti, lapsi, semmoista sinä et saa kysellä", torui Konstanse.
"Voitteko uskoakaan! eräänä iltana, kun luulin hänen jo olevan nukkumassa, tapaankin hänet seisomasta puutarhassa", sanoi matami.
"Seisoiko hän todellakin alhaalla puutarhassa?" kysyi Konstanse harmistuneena.
"Kyllä, ja mikä vielä pahempi, hän seisoi tyhjän sillitynnyrin päällä, joka oli asetettu väliaitaa vasten pystyyn, ja toisella puolella oli Juhana Olsen noussut portaille."
"Jos minä täst'edes enää häntä tervehdin, hyvä rouva, niin teen sen vain kunnioituksesta teitä kohtaan."
"Ja tiedättekö, mitä he tekivät?" jatkoi matami.
Konstanse pudisti päätänsä.
"He seisoivat ja suutelivat toisiansa. Mitäs siitä sanotte?"