Tuolla kuulen ruikuttavan
Pienen linnun oksalla,
Surkeasti valittavan.
Ikävä on raukalla!
Kumppani on kulkenunna
Pojes meren äärihin,
Ystävä on eronnunna,
Mennyt toisen parihin.
Kamala on kurjan olla
Yksin murheen laaksossa,
Kolkko yksinäisnä huolla,
Yksin kuolla surussa.
EHTOOLLA.
Ah, aurinkoinen kultainen,
Jo vainen vaivut taas!
Miks joka ilta, herttainen,
Sä peität kasvojas?
Vai onko elo maailman
Kamala katsella?
Olo parempi Tuonelan
On varmaan sinusta.
Ah, jospa siivet lintusen
Nyt mulla olisi,
Minäkin luokses lentäisin,
En maasta huolisi!
LAULAJAN KOTI.
Eipä maata manterella,
Eikä kultaista kotia
Ole Luoja laulajalle,
Virsien virittäjälle
Tänne suonut, tänne luonut,
Armiaasti antaellut!
Hän on outo omillensa,
Turkka tuttavillensakin,
Ventolainen veljillensä,
Maailmassa matkalainen.