— Miten niin? Tai kyllä minä sen jo arvaankin. Sinä lähdet?
— Tiedäthän että täytyy.
— Niin, niin. Olisit kuitenkin jättänyt sen sanomatta tänä iltana.
Iloinen Kylli muuttuu surulliseksi, pysyy tuskin veden pinnalla.
Käännytään rannalle. Bertil aloittaa vesisodan, ja kisaten mennään maihin. Luonto auttaa heitä, ihmislapsia, unohtamaan.
* * * * *
Ukkoja istuu saunan jälkeen aittojen portailla, hurstisissaan, huolettomina jaaritellen, kaskuja, joille yhdessä nauretaan.
Hiertiäinen on taas tullut Kenkkulaan saunomaan ja valehtelemaan.
Puhuu linnustamisestaan:
— … se lintuasia vetää, näätsen, ja kun on oikea metsämies, niin ei tarvitse pyssyä. Minäkin kerran reuhasin tetrilöitä makuuksesta… poikamiehenä kun oltiin… ei muuta kun seipäällä peppuun tökkilöin. Lentävät ja kotkottavat, no, eihän siinä muuta kuin konttiin.