"Requiescat in pace."
Ja lapsenääni vastasi:
"Aamen."
Korviaan heristäen kuuli Jean Valjean ikäänkuin eteneviä askeleita.
"Nyt ne menevät", ajatteli hän. "Minä olen yksin."
Äkkiä kuuli hän päänsä päältä kumauksen, joka oli hänestä kuin ukkosen jyrähdys.
Lapiollinen multaa putosi arkun kannelle.
Toinen lapiollinen.
Yksi hengitysaukoista tukkeutui.
Kolmas lapiollinen.