— Päivää, sanoi sotilas ja ojensi kättään.
— Päivää vaan! sanoi jättiläinen ja ojensi punasta rautakankea.
Kaski otti tarjotun vastaan ja puristi rautaa, niin että kihisi.
— Sinulla on lämpöset kädet! Mikä on nimesi?
— Nimeni on Ruotsalainen, sanoi peikko.
— Sepä oli ruotsalainen kädenlyönti, ja nyt uskon olevani Vuoressa. Kai Kultakypärät nukkuvat vielä?
— Hiljaa, hiljaa! sanoi jättiläinen ja heristi tulisauvalla. — Sinä saat nähdä ne, kun olet maalta; mutta ensin täytyy sinun selittää arvotukseni, arveli jättiläinen.
— No jos tahdot rettelöidä oman kansalaisen kanssa, niin olkoon menneeksi. Mutta pane tulihanko pois!
— Niin, Kaski, sinun pitää kertoa Ruotsin historia sinä aikana kuin minä poltan piipullisen; sitten saat nähdä Kultakypärät; koko historia!
— No oli menneeksi, vaikken minä ollut mikään tietoniekka korpraalikoulussa. — Mutta annahan, kun mietin ensin.