Alberti Irsassa he jo kuulivat että Cegled'in ratsastavat kansalliskaartilaiset olivat joutuneet kahakkaan kymmenen tuhannen saksalaisen kanssa ja urhoollisen ottelun jälkeen, jossa kaatui puolet unkarilaisista, olleet pakoitetut peräytymään.
(Se oli kaunista heiltä, ett'ei puolet vihollisista kaatuneet!)
Oli pimeä ilta, kun he saapuivat Cegled'iin. Jättäen satulan ja hevosenkengät toverinsa hevosen selkään, Páli Zsadony riensi isänsä talolle.
Pitkän koputuksen jälkeen kuuluu laahaavia askeleita ja eräs ääni huutaa:
— Kuka se on? Mitä tahdotte?
— Minä se olen, isä, Páli-poikanne.
— Se ei ole mahdollista!
— Miks'ei?
— Siksi että minun poikani kaatui urhoollisesti Vecsés'in tappelussa.
(Kotona siitä jo oli tullut tappelu.)