— Missä silloin oleskelit?
— Antiokeiassa, jossa opiskelin pyhää jumaluusoppiamme.
— Ja mies oli orja Ateenasta?
— Oli.
— Ja hän ilmoitti, että lapsi, jonka uskoi sinulle, oli löytölapsi?
— Hän sanoi jotakin muutakin, jota en saa kertoa. Oli miten oli, hän oli pelastanut tuon pienen olennon hukkumasta … luultavasti vanhan opin liejuun.
— Sinulla ei siis ole muita tietoja minulle ilmaistavana?
— Kyllä, vielä yksi seikka, joka kenties on suuremman arvoinen kuin kaikki ne hajanaiset tiedot, jotka sain kuolevalta orjalta.
— No?
— Muistona Clemensin lapsuudesta, ja tärkeänä, koska se voi auttaa saamaan hänen sukunsa selville, olen säilyttänyt erästä vaatetta, joka alkujaan näyttää olleen kehdonpeite. Se on kallista ainetta, ja sen keskellä on taiteellisesti kudottuna Meduusan pää. Voitko muistaa, että pojallasi oli sellaista?