Kiitos, rouva. Olette aivan liian ystävällinen. Tein vain sen, minkä jokainen meistä olisi tehnyt. Velvollisuuteni. Olen pahoillani, etten ehtinyt tulla tänne aikaisemmin. Pelkään noiden roistojen säikyttäneen pahasti teitä. Mutta minä en voinut tulla ennemmin. Täytyi hieman selvitellä välejä muutamien ryssien kanssa, jotka yrittivät ryöstää rauhallisilta ihmisiltä. Tyyntykää, hyvä rouva, nythän on kaikki taas hyvin, eikös olekin?
JAAN (puristaen Pentin kättä)
Sallikaa vanhan miehen kiittää teitä. Omasta puolestamme, meidän, joille olette pelastanut kaiken. Ja kaikkien muiden puolesta, joille olette tehnyt hyvää. — — — Kertokaa nyt meille.
PENTTI (hymyillen valoisasti)
Oh, siinä on niin vähän kertomista. Kaikki oli varsin yksinkertaista.
LINDA
Yksinkertaista? Tätä te sanotte yksinkertaiseksi. Minä ainakaan en jaksa vieläkään ymmärtää.
PENTTI
No niin. Olin matkalla tänne. Halusin vielä kerran tavata suloista tytärtänne. Puutarhassa yhytin piileksimässä erään tutun talonpojan, Jaak on hänen nimensä, ellen väärin muista. Hän sanoi ryssiä saapuneen taloon. Minullekos kiire. Näin toisessa kerroksessa ikkunan olevan auki. Köynnöksiä pitkin oli helppo kiivetä. Ja lopun tiedätte jo.