[16] Stanislauksen kruunaus tapahtui kaikessa kiireessä 24 p. syysk. (v. 1.) eli 4 p. lokak. (u. I.) 1705.
[17] Narva kukistui elokuussa 1704 monikuukautisen ankaran vastarinnan jälkeen.
[18] Tässä Voltaire nähtävästi liioittelee, sillä Pietarin kaupunki perustettiin juuri v. 1703 ja rakennettiin vähitellen seuraavina vuosina. Pietari Suuren kuollessa 1725 mainitaan asukkaita olleen vasta noin 75,000. Kaupunkia rakentamassa oli kyllä yhtaikaa tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia työmiehiä.
[19] Bringin mukaan Kalishin luona tappiolle joutuneen ruotsalaisen kenraalin nimi oli Marderfelt eikä Meyerfelt, jonka niminen everstiluutnantti kuului myös ruotsalaisiin päällikköihin.
[20] Danielsonin mukaan on kohtaus Königsteinin linnassa v. 1707 väärin esitetty tai on sattunut myöhemmin, sillä tunnettujen asiakirjain mukaan juuri Patkul, vangittuna, tahallaan rahoilla viekoitteli Sonnensteinin linnan päällikön Korveyn Venäjän palvelukseen, jos pääsisi vapaaksi. Patkul näet tahtoi siten vahingoittaa vihaamaansa Saksin maaherraa, ruhtinas Fürstenbergiä, jonka suosikki Korvey oli. Seurauksena oli Korveyn mestaus v. 1707.
[21] Danielsonin mukaan tarina Patkulin luista lienee Voltairen tavallisia juttuja, jos on luottamista virallisiin asiakirjoihin, sillä luutnantti Rauer, joka käskystä saapui Patkulia hautaamaan, ei löytänyt hänestä mitään jälkeä.
[22] Piper kuoli, kuten kerrotaan, vapaaehtoisesti v. 1716 nälkään (17 päivää syömättä oltuaan) Pähkinälinnassa (Schlüsselburgissa), koska ei tahtonut suostua tsaarin vaatimiin suunnattomiin lunnaihin. Ruumista kuuluu säilytetyn suolassa, kunnes se v. 1719 haudattiin Ruotsissa olevaan perhehautaan. — Ks. Oma Maa, III, s. 627.
[23] Poniatowskin mukaan asia oli päinvastoin niin, että Kaarle lähetti sulttaanille lahjaksi sata turkkilaista sotavankia, jotka hän oli vapauttanut Lembergissä puolalaisten orjuudesta. — Turkin lähettiläs kävi kyllä Kaarlen luona liittoa tarjoamassa, mutta Kaarle ei sillä kertaa ollut siihen taipuvainen, joskin kohteli lähettilästä anteliaasti.
[24] Pietarin puhe Aleksanterista ja Dareioksesta lienee Voltairen omaa sovittelua hänen lähteittensä (Limiersin ja Motrayen) käyttämien sanojen asemesta.
[25] Danielsonin mukaan Mazeppan lemmenseikkailu Puolassa ja pakollinen ratsastus Ukrainaan kuuluvat yksistään Voltairen tiliin; muut aikaisemmat kertojat eivät niitä ollenkaan tunne. Myöhemmät kirjoittajat ovat sitten lainanneet tämän, kuten niin monet muutkin todistamattomat jutut, Voltairelta. Varmaa on vain, että Mazeppa oli saanut kasvatuksensa Puolan hovissa. — Mazeppa oli syntynyt v:n 1640 paikkeilla.