KLAARA. Mitä sanotkaan, lapseni?!
STOOL. Mitä kummia? — — —
SIRKKUNEN. Neitini — — tämä päätös — —
AINI. On järkähtämätön, herrani!
SIRKKUNEN. Mahdotonta! Ajatelkaahan toki, että setäni — — —
AINI (kylmästi). Teidän setä-herranne ei saata vaatia niin "hienosti sivistynyttä" veljensä-poikaa — — —
KLAARA (sivulle). Onko tyttö kokonaan houkoksi tullut — — —
AINI. — — tuota "puoleksi aatelissukuista" mainiota "Helsingin herraa" ottamaan "yksinkertaista maan-tollikkoa" puolisokseen — jota tekoa totinen itsetunto ei toki milloinkaan häpeäisi — —
SIRKKUNEN. Mitä kuulen?
STOOL (sivulle; osoittaen Sirkkuseen). Saapa naapurini tässä oivan ripityksen.