»Ja sinä teitkin käskyni mukaan?» kysyi kuningas.
»Niin tein, kuninkaallinen majesteetti», vastasi skotlantilainen.
»Sinä jätit mainitsematta erään tapauksen», muistutti herttua. »Metsässä likellä Plessis'ä karkasi kaksi kuljeksivaa ritaria teidän kimppuunne.»
»Minun ei sovi muistutella eikä julistaa sitä tapausta», virkkoi nuorukainen punastuen.
»Mutta minun ei sovi sitä unohtaa», virkkoi Orleans'in herttua. »Tämä nuorukainen täytti velvollisuutensa niin miehuullisesti ja suojeli hänelle uskottuja niin uskollisesti, että kauan olen sitä asiaa muistava. — Tule minun majapaikkaani, jousimies, kun tämä kokous on päättynyt, niin saat nähdä, etten ole unohtanut urhouttasi, ja samassa iloitsen, että nöyryytesi on myös sen vertainen.»
»Ja tule minunkin majapaikkaani», lisäsi Dunois. »Saat minulta kypärin, sillä luullakseni olen sinulle semmoisen velkaa.»
Durward kumarsi syvään molemmille, ja sitten tutkintoa jatkettiin. Kaarle herttuan käskystä näytti Qventin kirjoitetun matkaohjeen, joka oli hänelle osviitaksi mukaan annettu.
»Noudatitko tätä ohjetta aivan täsmällensä, nuori soturi?» kysyi herttua.
»En, armollinen herttua», vastasi Durward. »Minulla oli käsky, olkaa hyvä ja katsokaa ohjetta, kulkea Namur'in seudulla Maas-joen poikki; mutta minä pysyin vasemmalla jokivarrella, koska se oli sekä lähempi että myös turvallisempi tie.»
»Ja miksikä siten poikkesit ohjeesta?» kysyi vielä herttua.