Oi kuningasten kuningas, Sä maan ja taivaan valtias, Myös tälle maalle silmäs luo Ja armos runsaat lahjat suo!
Vähäinen meidän kansa on, Maailman silmiss' arvoton; Vaan mitä mahtavinkin vois, Jos voimaa sult' ei saanut ois!
Kuin tomu edessäs on maan Suuruudet, voimat, vallat vaan, Kun viittaat, korkein alenee Ja matalaiset ylenee.
Kuin usein juuri valitset Aseikses pienet, alhaiset, Siks' että Sinun voimasi Selvemmin heissä näkyisi.
Kun tahdoit kansan valitun, Otitpa ylenkatsotun Ja halvan Juudan kansan, sen Teit vartiaksi totuuden.
Ja Betlehempä, pienoisin Tuo kaupungeista Juudankin, Sai armon armoist' ylimmän Messiaan nähdä syntyvän.
Oi Herra, kuule meitä myös, Tee meissäkin Sun armotyös! Suuruutta emme rukoile, Me pienuuteemme tyydymme.
Vaan anna, meidän kansa sais Ain' olla palvelianais, Sun töitäs aina toimittaa, Valistua ja valistaa!
BERNHARD FREEDRIKKI GODENHJELM.
Syntyi Pietarissa 7/3 1840, tuli 1858 ylioppilaaksi ja 1864 maisteriksi; v. 1866 hän nimitettiin Saksan kielen lehtoriksi yliopistoon. On ollut Helsingin suomalaisen jatko-opiston johtajana sen perustamisesta asti. Godenhjelm on sepittänyt useita kalentereissa y.m. ilmestyneitä runoelmia.