Vaikka näin halvaksi arvostellaan naista, on kumminkin omituista huomata miten paljon itsenäisyyttä ja arvokkaisuutta naisissa on! Paljon on pontevia, kyvykkäitä, viisaita naisia. Tunnen perheitä, joissa perheenisä on lukumies ja siten vieraantunut kaikesta jokapäiväisen elämän toimista. Hän ei tiedä mitään talouden asioista, ei kylvy-, ei leikkuuajasta, mutta emäntä — hän saa pitää huolen kaikesta! Naiset liikkuvat kuin ruhtinattaret pienessä hallituspiirissään.
IV:jäs Luku.
Nainen naisena on halveksittu, mutta
Äitinä
rakastettu, kunnioitettu. Häntä surraan kolme, mutta isää vaan kaksi ja puoli vuotta. Kysyin kerran opettajaltani:
"Miksi surette äitiä kauvemmin kuin isää?"
"Siksi, kun äiti käytti perheen hyväksi sydäntään, isä rahojaan!" vastasi hän. Virkamiestenkin on pitänyt luopua, äitinsä kuoltua, julkisesta elämästä kolmeksi vuodeksi. Kysyessäni syytä siihen sanoi opettaja:
"Jollei hallitsija kunnioita äitiänsä, on hän sopimaton kansan isäksi. Jos hän ylönkatsoo äitinsä, oppii kansa tekemään samoin ja siitä alkaa kansan onnettomuus", — sillä "kaiken hyveen alkuna on kunnioitus vanhempiaan kohtaan", sanovat Kiinan suuret miehet ja se ajatus on heidän kirjoitustensa läpi kulkeva kultainen säde! Sadat, tuhannet ja miljoonat ovat voimiensa mukaan koettaneet seurata tätä kultaista ohjetta.
Kulkiessamme Kiinan suurissa kaupungeissa, eläessämme sen miljoonien keskellä ja nähdessämme sen ikivanhat kaupungit, tulee usein kysyneeksi:
"Mistä syystä on tämä kansa pysynyt kansana kautta vuosituhansien? Onhan maailmassa ollut monta mahtavaa maata ja vahvaa valtakuntaa, mutta ne ovat kadonneet niin, ettei niistä muuta ole jälellä kuin nimi historian lehdillä?"